Paimio on liitosasioissa paljolti menettänyt puhevaltansa 2005 jälkeen kriisiytyneen taloutensa vuoksi. Seuraavat lainaukset ovat kuntakarttaraportista:

“Taseen kertynyttä alijäämää oli kuudella kunnalla: Auralla -105 €/asukas, Paimiolla
-632 €/asukas, Sauvolla -184 €/asukas, Taivassalolla -652 €/asukas, Tarvasjoella -631 €/
asukas ja Uudellakaupungilla -234 €/asukas. Alijäämäkuntien osalta taloudellinen liikkumavara on erittäin heikko ja niistä tilanne on Paimiolla, Taivassalolla ja Tarvasjoella huonoin.” 

“Suhteellinen velkaantuneisuus ylitti 50 % Aurassa, Kaarinassa, Kemiönsaaressa, Maskussa, Naantalissa, Paimiossa ja Tarvasjoella. Näiden kuntien liikkumavara velkaantumisen suhteen on huono, mutta erityisen huono tilanne on Aurassa 68,5 %, Maskussa 66,0 %, Paimiossa 73,8 % ja Tarvasjoella 92,5 %. Suhteellinen velkaantuneisuus oli niissä yli 60 %.”

“Paimio ja Sauvo eivät yhdyskuntarakenteen näkökulmasta kuulu välttämättä uuden
Turun alueeseen mutta niiden kyky selvitä tulevaisuudessa palveluistaan on eri tavoin heikentynyt. Paimion taloudellinen liikkumavara on tilinpäätöstietojen mukaan heikentynyt (alijäämä, suhteellinen velkaantuneisuus). Omassa kunnassa työssäkäyvien määrä on pieni ja pendelöinniltään kunnasta suuntaudutaan selvemmin Turkuun (26,1 %) kuin Saloon (9,5 %).”

Kaarinan taloudesta todetaan:
“Kaarinan ja Raision taloudellinen kehitys olisi suhteessa maakunnan muihin kuntiin hyvä. Kaarina näyttäisi olevan kokonaistaloudellisesti tarkastellen jopa maan kymmenen vahvimman kunnan joukossa nyt ja tulevaisuudessa.”

Valitettava tosiasia on, että paimiolaisten veronmaksajien ja kuntalaisten näkökulmasta palvelujen käyttäjinä/asiakkaina näissä karkeloissa ollaan “liitoskypsää kauraa”. – Ja oma käsitykseni on että Kaarinan kanssa rakenneuudistuksen tavoitteet voisivat riittävästi toteutua.

ps. lue myös aikaisemmat kirjoitukseni aiheesta, esim 30.6.11

Vaikka 2010 vuosikate oli +1,8 milj€, poistojen sekä Paipin, AKK:n  ja keilahallin alaskirjausten jälkeen tilikauden ALIJÄÄMÄ oli -2,139 milj€.

Talousarviovuoden 2011 vuosikatteeksi on merkitty 2 milj€, mutta jätetty kertomatta, että soteltk:n menojen ylitykset ja tulojen alitukset vaativat yht 1,73 milj€:n ylitysoikeudet, jotka ltk käsittelee 15.11.11. Tällöin 2011 tilikauden ALIJÄÄMÄ tulisi olemaan 1,6 milj€.

2012 talousarvio on tarkoituksella tehty niin, että määrärahoja vertaillaan 2011 varsinaiseen TA:oon, vaikka em. ylitykset, ja siten 2011 todelliset menot olivat jo syyskuussa tiedossa. Näin ollen ensi vuoden sote-budjetissa verrattuna todellisiin menoihin ei ole kasvua lainkaan, ja 1,5-2 milj ylitykset ovat taas vuoden päästä, kuten monena vuonna aiemminkin,  tosiasia. Ensi vuoden talousarvio johtaa siis  n.1,5 milj€:n ALIJÄÄMÄÄN! – Se siitä tasapainosta, n.3 milj (2 vero%) lisää kattamatonta alijäämää entisen 6,5:n päälle. -Tosiasioiden tunnustaminen olisi viisauden alku.

Linja on minusta selvä: tekeillä oleva talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-14 on rakennettava rohkeasti niin, että panostetaan peruspalvelujen määrään ja laatuun, ja ne viritetään  paimiolaisille veronmaksajille huippukuntoon. Tämä edellyttää selvää linjan muutosta niin, että lopetetaan palvelujen kurjistaminen loputtomalla juustohöyläyksellä henkilöstön suhteen. Esim. palkankorotusvarausten tekeminen on surkuhupaisaa: Sauvo varaa 3%.Paimion konserniin kuuluva kt-kuntayhtymä 2,5% ja Paimion muut palvelut, esim vanhuspalvelut ja koulutoimi, 1,5%. Nyt sote-ltk:n talousarviossa on vastustuksestani huolimatta varattu tk:n palkankorotuksiin 2,5%, mutta varsinaisen sosiaalitoimen korotuksiin 1,5%. Järjetöntä %-leikkiä kun palkankorotukset määräytyvät VES/TES-neuvotteluissa.

Tämän lillukanvarsissa näpertelyn sijaan pitäisi nyt tehdä harkittuja resurssilisäyksiä, joilla palvelujen laatua ja määrää kehitetään. Tässä pitäisi saada aikaan suuri toimintalinjan muutos kaikkien peruspalvelujen suunnittelussa ja budjetoinnissa vuosille 2012-14.

Sote-ltk:n 1. talousarviokäsittelyssä hyväksyttiinkin virkamiesten esityksiä, jotka noudattavat esittämääni toimintalinjaa:

Hyväksyttiin tk:n esitykset lääkärien lisäämisestä vastaanottotoiminnan kehittämiseksi ja geriatrin saamiseksi vanhustyön tueksi. Vanhustyötä tukee myös e-reseptijärjestelmään satsaaminen. Sijaismäärärahoja lisätään  hoitotyöhön, ja hammashuollon esitykset ostopalvelujen lopettamiseksi ja koko väestön hoitamiseksi omana toimintana saivat myös hyväksynnän.

Vanhuspalveluihin esitetään hankittavaksi uudet turvapuhelimet, palkataan vakinaisia varahenkilöitä sijaisuuksien varmistamiseksi, ja kotihoitoon SAS-koordinaattorina toimiva vastaava sairaanhoitaja.

Halusin kirjoittaa julki suurimman rahankäyttäjälautakunnan budjettilinjauksia esimerkkeinä siitä, miten nyt pitäisi toimia. Koulutoimessa tiedän olevan suoraan opetukseen liittyviä resurssitarpeita: koulunkäyntiavustajat, kuraattorit, psykologit, kouluterveydenhoito ym.

Rahoitus on ratkaistava veronkorotuksella, koska valtionosuuksia jää saamatta n.1 vero%. Paimiolaiset veronmaksajat ovat varmasti valmiit ennen kuntaliitosta maksamaan “vähän ylimääräistä” siitä että vuoteen 2015 mennessä palvelut ovat parasta A-luokkaa. Suurkunnassa verorasitus tasaantuu ja  henkilöstöllä on 5v:n irtisanomissuoja, joten ihan heti eivät paimiolaisten palvelut “karkaa” Kaarinaan tai jopa Turkuun. Suurkunnilla haetaan kuitenkin suuruuden ekonomiaan perustuvia kustannushyötyjä, joten jollain aikavälillä palvelujen saatavuus heikkenee – tätä kehitystä ei ilmeisesti voi estää, mutta jarruttaa sitä voi.

Tämä suuruuden ekonomiaan ja demograafisiin väestöennusteisiin perustuva väistämätön kehityssuunta oli jo Paras-hankkeen pohjana. Jo 4-5 vuotta sitten oli nähtävissä, että Paimion olisi ollut kaukonäköistä aktiisivesti hakea leveämpiä hartioita yhteistyöllä Kaarinan suunnasta, lähteä tähän valtavirtaan myönteisesti mukaan eikä soutaa koko ajan vastavirtaan takertuen vanhoihin asemiin ja samalla antaen aloite koko ajan toisille. Nyt ajelehditaan edelleen epätoivoisesti poikkeusluvan perässä sote-kuvioissa Sauvon sanellessa vuorostaan ehdot (ky-malli). Mitä vahvempia ovat Turun ympäryskaupungit sitä vaikeampi ne on todellisuudessa pakkoliittää Turkuun. Seutukunnallisesti on yhteistyöllä jo ratkaistu (tai ratkaisut ovat syntymässä) isoissa kysymyksissä: vesihuolto, jätevedet, jätteiden käsittely, kaukolämpö, energiakysymykset, maankäytön suunnittelu, liikenne, pelastustoimi, ensihoito jne. Niitä varten ei tarvita kuntaliitoksia Turkuun. Vahva Kaarina Paimion yhteistyökumppanina säilyttää Paimion itsenäisyyden pisimpään. Jos liitos tulee ajankohtaiseksi, se on tehtävä vapaaehtoisesti ja nopeasti Kaarinaan.

KH:n päätöksessä mainitaan perusteluksi: ” Kaupungilla ei ole erillistä teknisen johtajan virkaa, vaan teknisen johtajan tehtävien hoito on määrätty teknisen toimiston johtavalle viranhaltijalle. Tämä viranhaltija on pitkään ollut kaavoitusinsinöörin virassa ollut Outi Pekkala. Muina kyseeseen tulevina virkoina, joihin teknisen johtajan tehtävät voidaan sisällyttää, on pidettävä rakennuttajainsinöörin ja kiinteistöpäällikön virkoja.”. Näin olikin ennen nykyistä 16.12.10 hyväksyttyä sääntöä, jolloin kaikki toimialajohtajat nimettiin määräajaksi johtavassa ja itsenäisesä olevista toimialan viranhaltijoista. Tämä määräys jätettiin nykyisestä säännöstä pois. Nyt voimassa olevan hallintosäännön 58§:ssä sanotaan:

”Toimialajohtajia ovat hallintojohtaja, sosiaali- ja terveysjohtaja, sivistysjohtaja ja tekninen johtaja. Kaupunginhallitus määrää toimialajohtajan varahenkilön”

Hallintosäännön 48§:n mukaan Kh valitsee em.viranhaltijat. Siis teknisen johtajan virka on erikseen olemassa toimialan johtamista varten ja Kh täyttää sen. Kylenin nimittäminen  oman virkansa ohella toimialajohtajaksi ei perustu nykyiseen hallintosääntöön, vaan sitä on virheellisesti perusteltu ennen 16.12.10 voimassa olleella hallintosäännöllä.

Paha virhekin on sääntöuudistukseen jäänyt: Konsernijohdon ja toimialojen johtosäännön 12§: ”Teknisen lautakunnan kokouksessa esittelijänä toimii kaavoitusinsinööri. Esitteli-jän sijaisuudesta määrätään hallintosäännön 13§:ssä.” (pitäisi kai olla tekninen johtaja)

Mainitun §:n mukaan kaavoitusinsinööri toimii esittelijänä maankäyttö-ja rakltk:ssa sekä teknisessä ltk:ssa.

Voimassa oleva hallintosääsntö siis edellyttää, että on perustettava teknisen johtajan virka toimialajohtajaksi – tai muutettava sääntö entiselleen näiltä osin.

Tarkastuslautakunta valvoo ja tarkastaa  mm. kaupungin hallinnon laillisuutta. Koska mielestäni tämä laittomuus pitää korjata itseoikaisuna kaupungin sisällä, olen saattanut asiantilan tarkastusltk:n pj Kuparisen ja säsen Tuomasjukan tietoon.

Huomionarvioista on että 2,1milj. euron alijäämästä huolimatta, korjausliike vuoteen 2009 verrattuna on 4 milj. euroa, mutta kertaluonteiset poikkeukselliset erät veivät tilinpäätöksen alijämäiseksi. Tosin em 4 milj:sta verojen korotuksilla kerättiin n. 1,6 milj ja satunnaisilla myyntivoitoilla, talokoovapailla ja lomautuksilla yhteensä  n. 0,66 milj€. Tilinpäätöksessä  on eritelty em. kertaluonteiset erät, jotka johtuvat Peimarin Keilahallin konkurssista (110 000), L-S Hiihtotunnelin yrityssaneerauksesta (1,26milj), PAKK:n valtionosuuksien palautusarviosta (2,2milj) ja harkinnanvaraisesta valtionosuuden korotuksesta (1,5milj).

Oleellinen asia on  omien toimintakulujen pysyminen vuoden 2009 tasolla, toimintamenojen kasvu oli vain 0,5 %, kun se kunnissa keskimäärin oli lähes 4%.

Kun taseessa tilinpäätöksen alijäämä 2,1 milj lisätään edellisten vuosien alijäämiin, ovat kattamattomat alijäämät yhteensä n. 6,5 milj€. Se vastaa 4,3 vero%:lla saatavaa verotuloa. Kuntalain mukaan se pitäisi kattaa kolmen seuraavan vuoden ylijäämillä.

Tilinpäätöksessä on vielä yksi räjähtämätön miina: AKK:n valtionosuuspalautukset. Nyt on kirjattu menoksi kaupungin esitys OpM:lle 2,2 milj€, mutta lopullinen päätös puuttuu. Mahdollisesti suurempi palautus siirtyy suoraan kattamattomaan alijäämään. Toinen riski ylivelkaantuneelle kaupungille on nousussa oleva korkotaso. Niinikään toimintamenot tulevat väistämättä tänä vuonna kasvamaan palkankorotusten takia, eikä talkoovapaista ja lomautuksista enää tule apua. Henkilöstön kurittaminen lomautuksilla ja talkoovapailla on muutenkin syytä lopettaa. Verotulot toivottavasti ovat edelleen kasvussa.

Tilinpäätös kertoo sen, että toimintamenojen hallitsematon kasvu on pysäytetty ja käynnissä on monta pientä rakenteellista uudistusta, jotka lisäävät tuottavuutta ja auttavat jatkossakin talouden hallinnassa. Tämän vuoden iso kysymys tulevaisuuden taloudenhoitoa ajatellen on Sote-alueen muodostaminen. Oma käsitykseni on jo monta vuotta ollut se, että Paimio päätyy yhteistyöhön Kaarinan kanssa ja se ratkaisu takaa myös kaupungin itsenäisyyden pitkälle eteenpäin.

http://www.paimio.fi/d5web/kokous/20111285-3.HTM

Minun mielestäni Paimion sosiaali- ja perusterveydenhuolto (sote) on järjestettävä  kaupungin oman sosiaali- ja terveyslautakunnan alaiseksi ja Sauvon osalta palvelut on hoidettava vastuukuntamallin (isäntäkunta) pohjalta, kun kerran Kaarinan kanssa ei haluta edes neuvotella. Lainsäädäntöäkin ollaan muuttamassa juuri siksi, että perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimen pääosat halutaan saman toimielimen alaiseksi ja perusterveydenhuollon kuntayhtymiä ollaan jopa purkamassa tämän tavoitteen saavuttamiseksi (esim Sastamala). Esitys perustuu toiveajatteluun, että Paimio-Sauvo saisivat erivapauden poiketa 20.000 asukkaan väestövaatimuksesta ja siksi ei edelleenkään haluta edes neuvotella Kaarinan kanssa. Kuulemma oikein ministeri on tähän antanut toiveita – saa sitten nähdä.

Asiakaslähtöinen palvelujen järjestäminen esim. vanhusten osalta antaa synergiahyötyjä ja parantaa tuottavuutta. Kaarina saavutti tämän tavoitteen kuntaliitoksella Piikkiön kanssa. Lieto saavuttaa sen siirtymällä kuntayhtymästä isäntäkuntamalliin Marttilan ja Kosken kanssa, Tarvasjokikin siihen vielä varmaan palaa. Näin entisen  Härkätien Kty:n tilalle tulee sopimusperusteinen sote.

Sosiaali- ja tervltk:ssa on juuri päästy vanhuspalvelujen kehittämisen alkuun ja viimeisellä budjettikierroksella tuli erityisen painavasti esiin tarve saada lautakunnan ohjaukseen myös perusterveydenhuolto. Kuntayhtymä pyrkii kuitenkin elämään omaa elämäänsä irrallisena sosiaalitoimesta eikä vastaanota lautakunnan ohjausta – on kuin käki väärässä pesässä.

Jos nykyiselle Paimion-Sauvon kty:lle siirretään vielä kummankin kunnan sosiaalipalvelut, ei Paimion ltk:lla, Kh:lla ja Kv:lla ole toiminnan ja talouden tehokkaaseen ohjaukseen riittäviä välineitä. Varmistetaan vain vanha tapa toimia entisin tuloksin (ja Sauvo poimii edelleen rusinat pullasta). Nyt on rakennettava kokonaan uusi toiminnanohjausjärjestelmä sosiaali- ja terveyspalvelujen integroimiseksi asiakaslähtöisesti ja tuottavuutta kasvattaen.

Vanhuspalvelujen konsultointi  osoitti, että pienessä kunnassa on liian monta toimijaa pienellä tontilla. Toimijoita on kaikin keinoin vähennettävä ja kuntayhtymä on yksi niistä. Kun sosiaali- ja terveyslautakunta  vastaa nimensä mukaisesti koko sotesta, toteutuu myös toiminnanohjaus, budjettivastuu sekä poliittinen ohjaus linjalla Lkt-Kh-Kv.

Ky-hallinnossa on ollut ja tulee sen rakenteesta johtuen aina olemaan  ongelmia em. seikkojen suhteen.

Pulma on lyhykäisyydessään se, että tehostetussa palveluasumisesssa, eli  ympärivuorokautisen hoidon piirissä (Paltanpuisto, Askala, Vanhainkoti) on STM:n suositustasoon verrattuna 41% enemmän asiakkaita, joista moni kuuluisi tavallisen palveluasumisen tai kotihoidon piiriin. Kotihoidon ja kotisairaanhoidon piirissä on taas 21% liian hyväkuntoisia STM:n toimintakykyluokitukseen verrattuna. Tavallisen palveluasumisen piirissä (Ehtookontu, Välitie, tuleva senioritalo) on puolestaan suositukseen verrattuna reilusti liian vähän asiakkaita.

Tilanteen muuttamiseksi vastaamaan paremmin STM:n suosituksia, ja myös tuottavuuden lisäämiseksi, konsultti esitti seuraavia kehittämissuosituksia:

-          Palvelukeskussäätiö ja vanhustenkotiyhdistys pitäisi fuusioida kiinteistöjä ylläpitäväksi säätiöksi ja kaikki henkilökunta siirtää kaupungin palvelukseen. Tämä siksi, että pienessä kaupungissa on liikaa vanhuspalvelujen toimijoita samalla tontilla. Tällöin myös henkilöstöresurssit saadaan optimaalisesti hyödynnettyä.

-          Ympärivuorokautisen hoivan määrää ei saa enää lisätä

-          Eri palvelumuotoihin menevää ohjausta on vahvistettava. Kriteerit ja asiakkaiden sijoittaminen eri toimintakykyluokkiin on mietittävä uusiksi.

-          Kotihoidon kehittämisestä tehdään oma hanke, jossa mietitään uusiksi mitä tehdään ja mihin resurssit käytetään

-          Ns. Tavallista palveluasumista on lisättävä

Raportti antaa paljon ajattelemisen aihetta. Suurella sihdillä hoidon porrastus ja rakenteet ovat olemassa, mutta tarkempi analyysi ja vertailu STM:n suosituksiin osoittivat hienosäädön tarvetta olevan paljonkin, jotta jokainen ikäihminen saisi oman toimintakykynsä edellyttämää palvelua – ei liian kevyttä, mutta ei liian raskastakaan. Omassa kodissa niin kauan kuin kotihoidon avulla selviää, sitten tavallisessa palveluasunnossa edelleen kotihoidon tukemana, sitten vasta tehostettuun palveluasuntoon ja ympärivuorokautiseen hoitoon ja sitten…

Sosiaalilautakunnalla on edessään arvokeskustelu konsultoinnissa syntyneiden kehittämisehdotusten johdosta. Hurjasti lisääntyvään palvelujen kysyntään ei voida enää vastata resursseja lisäämällä, mutta  nykyisten resurssien oikealla kohdentamisella päästään raportin mukaan 2020-luvun puolivälin paikkeille. Paimio on, jos niin halutaan, edelleenkin Pikkuisen Parempi.

Mutta kuvan sotkevat kertaluonteiset tulo- ja kuluerät. Valtionosuuksissa on vain viime vuodelle myönnetty 1,5 milj€:n harkinnanvarainen rahoitusavustus. Muina toimintakuluina on ns. alaskirjattu Keilahallin takaustappiota 110 t€, Paipin takaus- ja opo-tappiota 856 t€ sekä Pakk:n valtionosuuspalautuksia 2,167 milj€, eli yht. 3,133 milj€.

Verotulojen 2 milj€:n kasvusta veroprosentin 0,75%:n korotus vaikutti 1,1milj€ ja kiinteistöverojen korotukset 550t€.

Tulos ennen rahoitusavustusta ja ns. alaskirjauksia osoittaisi -0,4 milj€ alijäämää. Rahoitusavustus korjaa tulokseksi +1,1 milj€ ylijämää.  Alaskirjausten jälkeen jää n. -2,0 milj€ myöhemmin katettavaa alijäämää. Taseessa on edellisten vuosien kattamatonta alijäämää n. 4,4 milj, joten 2010 tilinpäätöksen jälkeen sitä on em epävirallisten lukujen perusteella n. 6,4 milj€.

Epävarmuus jää vielä Paipin ja Pakk:n alaskirjauksiin. Jos Paippi ei pääse velkasaneeraukseen ja menee konkurssiin, siitä seuraa vielä n. 450t lisää alijäämää. Pakk:n osalta 3,2 milj€ on kaupungin esitys OpM:lle palautettavasta valtionavusta (1milj kirjattu -08 tp:een). Toivottavasti se riittää, ettei alijäämä enää sen johdosta kasva.

Ilman edellä selostettuja kertaeriä kaupungin viime vuoden tilinpäätös olisi jo hyvin tyydyttävä ja toimintakulut saatu hallintaan. Nyt on vain hoidettava taloutta huolellisen miehen tavoin jatkuvan parantamisen periaatteella tuottavuuden lisäämiseksi. Kaikkea palvelutuotantoa on edelleen tarkasteltava kriittisesti. – Henkilöstön kurittaminen on kuitenkin lopetettava. Tästä on hyvänä pilottihankkeena vanhusten palvelujen ja asumisen kehittämishanke, josta ensi viikolla kuullaan konsultin kehittämisehdotukset. Väliraportti jo kertoi, että itsestään selvinä pidetyt asiat hoidon porrastuksessa eivät pidäkään paikkaansa. – Siitä lisää ensi viikolla.

Ensimmäinen uuden vuoden tina kertoo , että silloin on käsillä FCG/Sari Kujalan raportti Paimion vanhuspalvelujen nykytilasta ja kehittämisehdotuksista. Väliaikatietojen mukaan hoidon portaat, eli fyysinen rakenne sinänsä on olemassa, ja laitoshoidon osuus  on saatu valtakunnallisten suositusten puitteisiin, mutta tuetulla ja valvotulla asumisella sekä kotipalvelulla onkin jo asiakastasolla liiankin vahva  osuus. Kun tulokset tarkentuvat, edessä voi olla mielenkiintoinen arvokeskustelu “oikeasta” hoidon portaasta yksilötasolla.

Toinen tina on syheröinen kuin Paimion 2010 tilinpäätös. Siitä tulee mielenkiintoinen siinä mielessä, että kertooko se lopulta todellisen tilanteen kattamattomasta toiminnallisesta alijäämästä,  vai kikkaillaanko totuus edelleen piiloon omaisuuden myynnillä ja siirtämällä Paipin ja AKK:n valtionosuuksien alaskirjauksia. Kirjanpitolautakunnan määrittelemä hyvä kirjanpitotapa on toivottavasti avoimesti kunniassaan kun alaskirjauksia arvioidaan. Kaupunki teki tänä vuonna OPM:lle kirjallisen esityksen n.3,5 milj€:n valtionosuuden palautuksesta. Olen kuullut yhden arvovaltaisen tulkinnan, jonka mukaan em. edellyttää myös menokirjausta tilinpäätökseen. Paipin velkasaneeraushanke on mielenkiintoinen kun maaliskuuhun mennessä tehdään velkojen maksusuunnitelma yhtiölle, jonka kassavirta tyrehtyi marraskuun puolivälissä ja seuraavan sesonkiin (?) on yhdeksän (9) kuukautta aikaa. Velkojien ja oikeuden hyväksyttävissä olevaa suunnitelmaa tuskin syntyy, joten Paipin konkurssi alkaa olla sinetöity. Sekin on syytä ynnätä todellista alijäämää laskettaessa.

Mainio asia oli 1,5 milj€:n harkinnanvarainen valtionapu, joka riitti kattamaan muuten tiedossa olleen alijäämään. Verotulojen paljon arvioitua parempi kasvu pelastaa  kuitenkin jatkuessaan Paimion kriisikunnan statukselta. Se antaa uskoa tulevaisuuteen ja Pikkuisen Parempi Paimio on totta nyt ja tulevaisuudessa.