PAIMION SOTE OMIIN KÄSIIN ISÄNTÄKUNTAMALLIN POHJALTA

KH:n  käsittelyssä on keskiviikkona esitys Paimion-Sauvon sosiaalitoimen siirtämisestä kansanterveyskuntayhtymän hoidettavaksi ja lain edellyttämän sote-yhteistoiminta-alueen muodostamisesta.

http://www.paimio.fi/d5web/kokous/20111285-3.HTM

Minun mielestäni Paimion sosiaali- ja perusterveydenhuolto (sote) on järjestettävä  kaupungin oman sosiaali- ja terveyslautakunnan alaiseksi ja Sauvon osalta palvelut on hoidettava vastuukuntamallin (isäntäkunta) pohjalta, kun kerran Kaarinan kanssa ei haluta edes neuvotella. Lainsäädäntöäkin ollaan muuttamassa juuri siksi, että perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimen pääosat halutaan saman toimielimen alaiseksi ja perusterveydenhuollon kuntayhtymiä ollaan jopa purkamassa tämän tavoitteen saavuttamiseksi (esim Sastamala). Esitys perustuu toiveajatteluun, että Paimio-Sauvo saisivat erivapauden poiketa 20.000 asukkaan väestövaatimuksesta ja siksi ei edelleenkään haluta edes neuvotella Kaarinan kanssa. Kuulemma oikein ministeri on tähän antanut toiveita – saa sitten nähdä.

Asiakaslähtöinen palvelujen järjestäminen esim. vanhusten osalta antaa synergiahyötyjä ja parantaa tuottavuutta. Kaarina saavutti tämän tavoitteen kuntaliitoksella Piikkiön kanssa. Lieto saavuttaa sen siirtymällä kuntayhtymästä isäntäkuntamalliin Marttilan ja Kosken kanssa, Tarvasjokikin siihen vielä varmaan palaa. Näin entisen  Härkätien Kty:n tilalle tulee sopimusperusteinen sote.

Sosiaali- ja tervltk:ssa on juuri päästy vanhuspalvelujen kehittämisen alkuun ja viimeisellä budjettikierroksella tuli erityisen painavasti esiin tarve saada lautakunnan ohjaukseen myös perusterveydenhuolto. Kuntayhtymä pyrkii kuitenkin elämään omaa elämäänsä irrallisena sosiaalitoimesta eikä vastaanota lautakunnan ohjausta – on kuin käki väärässä pesässä.

Jos nykyiselle Paimion-Sauvon kty:lle siirretään vielä kummankin kunnan sosiaalipalvelut, ei Paimion ltk:lla, Kh:lla ja Kv:lla ole toiminnan ja talouden tehokkaaseen ohjaukseen riittäviä välineitä. Varmistetaan vain vanha tapa toimia entisin tuloksin (ja Sauvo poimii edelleen rusinat pullasta). Nyt on rakennettava kokonaan uusi toiminnanohjausjärjestelmä sosiaali- ja terveyspalvelujen integroimiseksi asiakaslähtöisesti ja tuottavuutta kasvattaen.

Vanhuspalvelujen konsultointi  osoitti, että pienessä kunnassa on liian monta toimijaa pienellä tontilla. Toimijoita on kaikin keinoin vähennettävä ja kuntayhtymä on yksi niistä. Kun sosiaali- ja terveyslautakunta  vastaa nimensä mukaisesti koko sotesta, toteutuu myös toiminnanohjaus, budjettivastuu sekä poliittinen ohjaus linjalla Lkt-Kh-Kv.

Ky-hallinnossa on ollut ja tulee sen rakenteesta johtuen aina olemaan  ongelmia em. seikkojen suhteen.

PAIMION VANHUSPALVELURAKENTEESSA ON ONGELMA : 40% ASIAKKAISTA ON LIIAN RASKAISSA HOIDOISSA (Sos.ja terv.ltk:n tilaama konsultointi valmistui)

Kun lautakunta viime syksynä esityksestäni yksimielisesti päätti tilata FCG:ltä vanhuspalvelujen kehittämiskonsultoinnin, korviini kantautui KV-seminaarin  tasolta murinaa turhista kustannuksista asenteella: ”ei konsulteista hyötyä ole, itse on kuitenkin työt tehtävä”.  Tänään oli loppuraporttia kutsuttu kuulemaan kaikki luottamushenkilöt lautakunnasta, valtuustosta, Palvelukeskussäätiöstä ja Vanhustenkotiyhdistyksestä. Mieltäni lämmitti erityisesti konsultoinnin johtaja Sari Kujalan kertoma konsultoinnin onnistumisesta ns. prosessikonsultointina, jossa eri tehtäväalueiden vetäjät olivat innolla mukana kehittämässä omaa työtään. Kujala totesikin olevansa varma, että kehittämisehdotuksia lähdetään toteuttamaan – sama vaikutelma jäi itsellenikin. Kehitettävää löytyikin enemmän kuin tarpeeksi:

Pulma on lyhykäisyydessään se, että tehostetussa palveluasumisesssa, eli  ympärivuorokautisen hoidon piirissä (Paltanpuisto, Askala, Vanhainkoti) on STM:n suositustasoon verrattuna 41% enemmän asiakkaita, joista moni kuuluisi tavallisen palveluasumisen tai kotihoidon piiriin. Kotihoidon ja kotisairaanhoidon piirissä on taas 21% liian hyväkuntoisia STM:n toimintakykyluokitukseen verrattuna. Tavallisen palveluasumisen piirissä (Ehtookontu, Välitie, tuleva senioritalo) on puolestaan suositukseen verrattuna reilusti liian vähän asiakkaita.

Tilanteen muuttamiseksi vastaamaan paremmin STM:n suosituksia, ja myös tuottavuuden lisäämiseksi, konsultti esitti seuraavia kehittämissuosituksia:

-          Palvelukeskussäätiö ja vanhustenkotiyhdistys pitäisi fuusioida kiinteistöjä ylläpitäväksi säätiöksi ja kaikki henkilökunta siirtää kaupungin palvelukseen. Tämä siksi, että pienessä kaupungissa on liikaa vanhuspalvelujen toimijoita samalla tontilla. Tällöin myös henkilöstöresurssit saadaan optimaalisesti hyödynnettyä.

-          Ympärivuorokautisen hoivan määrää ei saa enää lisätä

-          Eri palvelumuotoihin menevää ohjausta on vahvistettava. Kriteerit ja asiakkaiden sijoittaminen eri toimintakykyluokkiin on mietittävä uusiksi.

-          Kotihoidon kehittämisestä tehdään oma hanke, jossa mietitään uusiksi mitä tehdään ja mihin resurssit käytetään

-          Ns. Tavallista palveluasumista on lisättävä

Raportti antaa paljon ajattelemisen aihetta. Suurella sihdillä hoidon porrastus ja rakenteet ovat olemassa, mutta tarkempi analyysi ja vertailu STM:n suosituksiin osoittivat hienosäädön tarvetta olevan paljonkin, jotta jokainen ikäihminen saisi oman toimintakykynsä edellyttämää palvelua – ei liian kevyttä, mutta ei liian raskastakaan. Omassa kodissa niin kauan kuin kotihoidon avulla selviää, sitten tavallisessa palveluasunnossa edelleen kotihoidon tukemana, sitten vasta tehostettuun palveluasuntoon ja ympärivuorokautiseen hoitoon ja sitten…

Sosiaalilautakunnalla on edessään arvokeskustelu konsultoinnissa syntyneiden kehittämisehdotusten johdosta. Hurjasti lisääntyvään palvelujen kysyntään ei voida enää vastata resursseja lisäämällä, mutta  nykyisten resurssien oikealla kohdentamisella päästään raportin mukaan 2020-luvun puolivälin paikkeille. Paimio on, jos niin halutaan, edelleenkin Pikkuisen Parempi.

 

KERTAERÄT HÄMÄRTÄVÄT KUVAN PAIMION TALOUDESTA – Henkilöstön kuritus saa riittää

Epävirallisten tilinpäätöstietojen 2010 mukaan henkilöstökuluihin  on saatu ankaralla kurituksella jopa n. 1%:n lasku. Kun valtionosuudet ovat lisääntyneet hurjat 28% ja verotulot 6%, pitäisi tuloksen olla mainio.

Mutta kuvan sotkevat kertaluonteiset tulo- ja kuluerät. Valtionosuuksissa on vain viime vuodelle myönnetty 1,5 milj€:n harkinnanvarainen rahoitusavustus. Muina toimintakuluina on ns. alaskirjattu Keilahallin takaustappiota 110 t€, Paipin takaus- ja opo-tappiota 856 t€ sekä Pakk:n valtionosuuspalautuksia 2,167 milj€, eli yht. 3,133 milj€.

Verotulojen 2 milj€:n kasvusta veroprosentin 0,75%:n korotus vaikutti 1,1milj€ ja kiinteistöverojen korotukset 550t€.

Tulos ennen rahoitusavustusta ja ns. alaskirjauksia osoittaisi -0,4 milj€ alijäämää. Rahoitusavustus korjaa tulokseksi +1,1 milj€ ylijämää.  Alaskirjausten jälkeen jää n. -2,0 milj€ myöhemmin katettavaa alijäämää. Taseessa on edellisten vuosien kattamatonta alijäämää n. 4,4 milj, joten 2010 tilinpäätöksen jälkeen sitä on em epävirallisten lukujen perusteella n. 6,4 milj€.

Epävarmuus jää vielä Paipin ja Pakk:n alaskirjauksiin. Jos Paippi ei pääse velkasaneeraukseen ja menee konkurssiin, siitä seuraa vielä n. 450t lisää alijäämää. Pakk:n osalta 3,2 milj€ on kaupungin esitys OpM:lle palautettavasta valtionavusta (1milj kirjattu -08 tp:een). Toivottavasti se riittää, ettei alijäämä enää sen johdosta kasva.

Ilman edellä selostettuja kertaeriä kaupungin viime vuoden tilinpäätös olisi jo hyvin tyydyttävä ja toimintakulut saatu hallintaan. Nyt on vain hoidettava taloutta huolellisen miehen tavoin jatkuvan parantamisen periaatteella tuottavuuden lisäämiseksi. Kaikkea palvelutuotantoa on edelleen tarkasteltava kriittisesti. – Henkilöstön kurittaminen on kuitenkin lopetettava. Tästä on hyvänä pilottihankkeena vanhusten palvelujen ja asumisen kehittämishanke, josta ensi viikolla kuullaan konsultin kehittämisehdotukset. Väliraportti jo kertoi, että itsestään selvinä pidetyt asiat hoidon porrastuksessa eivät pidäkään paikkaansa. – Siitä lisää ensi viikolla.

UUDEN VUODEN TINOJA

Vuosi vaihtuu ja lähden kolmeksi viikoksi Thaimaan kesään, valoon ja aurinkoon tämän kaamoksen keskeltä. Saan siitä elinvoimaa kirjoitella tammikuun lopussa ihan uusista aiheista.

Ensimmäinen uuden vuoden tina kertoo , että silloin on käsillä FCG/Sari Kujalan raportti Paimion vanhuspalvelujen nykytilasta ja kehittämisehdotuksista. Väliaikatietojen mukaan hoidon portaat, eli fyysinen rakenne sinänsä on olemassa, ja laitoshoidon osuus  on saatu valtakunnallisten suositusten puitteisiin, mutta tuetulla ja valvotulla asumisella sekä kotipalvelulla onkin jo asiakastasolla liiankin vahva  osuus. Kun tulokset tarkentuvat, edessä voi olla mielenkiintoinen arvokeskustelu “oikeasta” hoidon portaasta yksilötasolla.

Toinen tina on syheröinen kuin Paimion 2010 tilinpäätös. Siitä tulee mielenkiintoinen siinä mielessä, että kertooko se lopulta todellisen tilanteen kattamattomasta toiminnallisesta alijäämästä,  vai kikkaillaanko totuus edelleen piiloon omaisuuden myynnillä ja siirtämällä Paipin ja AKK:n valtionosuuksien alaskirjauksia. Kirjanpitolautakunnan määrittelemä hyvä kirjanpitotapa on toivottavasti avoimesti kunniassaan kun alaskirjauksia arvioidaan. Kaupunki teki tänä vuonna OPM:lle kirjallisen esityksen n.3,5 milj€:n valtionosuuden palautuksesta. Olen kuullut yhden arvovaltaisen tulkinnan, jonka mukaan em. edellyttää myös menokirjausta tilinpäätökseen. Paipin velkasaneeraushanke on mielenkiintoinen kun maaliskuuhun mennessä tehdään velkojen maksusuunnitelma yhtiölle, jonka kassavirta tyrehtyi marraskuun puolivälissä ja seuraavan sesonkiin (?) on yhdeksän (9) kuukautta aikaa. Velkojien ja oikeuden hyväksyttävissä olevaa suunnitelmaa tuskin syntyy, joten Paipin konkurssi alkaa olla sinetöity. Sekin on syytä ynnätä todellista alijäämää laskettaessa.

Mainio asia oli 1,5 milj€:n harkinnanvarainen valtionapu, joka riitti kattamaan muuten tiedossa olleen alijäämään. Verotulojen paljon arvioitua parempi kasvu pelastaa  kuitenkin jatkuessaan Paimion kriisikunnan statukselta. Se antaa uskoa tulevaisuuteen ja Pikkuisen Parempi Paimio on totta nyt ja tulevaisuudessa.

PAIMION SOTE/HÄPÖPASA TYHJÄN PÄÄLLÄ

Paimion Kh esitti 4.11.2009 uutta kuntayhtymää HäPöPaSa = Härkätie (Lieto,Tarvasjoki, Marttila, Koski), Pöytyä(+Aura), Sauvo ratkaisuksi Paimion ongelmaan perusterveydenhuollon 20 000 asukkaan väestöpohjan saavuttamiseksi.

-          http://www.paimio.fi/d5web/kokous/20091080-11.HTM

TS kirjoitti tiistaina 14.12.10: ”Lieto hyväksyi suppean sote-sopimuksen”.Uutinen kertoo Liedon, Marttilan ja Kosken päässeen sopimukseen sote-yhteistyöstä isäntäkuntamallin pohjalta. Sopimuksen valtuustot käsittelevät ensi maanantaina

TS kertoi niinikään jokin aika sitten, että Tarvasjoki, Aura ja Pöytyä ovat muodostamassa sote-kuntayhtymän Loimaan kanssa.

Edellä mainitut ratkaisut tarkoittavat sitä, että Paimio on jäänyt Häpöpasansa kanssa yksin. Jäljellä on vain yhteistyö Kaarinan kanssa, joka oli nähtävissä jo vuosi sitten kuten KL:ssä kirjoitin.

VN on tietääkseni edellyttänyt kuntien selvittävän sote-kuvionsa ensi elokuuhun mennessä, sen jälkeen yhteistyökumppanit määrätään.

Paimio ei ole tehnyt ainoatakaan virallista neuvottelualoitetta Kaarinalle, joka kuitenkin on ainoa palvelujen järjestämisen kannalta järkevä ja mahdollinen yhteistyökumppani. Tein vuosi sitten sosiaalilautakunnassa turhan esityksen neuvottelujen aloittamisesta Kaarinan kanssa. Nyt sitten  odotellaan pää pölkyllä VN:n määräystä, kun vapaaehtoisella neuvottelulla luulisi saavan paremman lopputuloksen – vaikka tietäväthän Kaarinalaisetkin Paimion ja Sauvon olevan selkä seinää vasten. Kysyä sen sijaan sopii, miksei tosiasioita ole tunnustettu jo 1-2 vuotta sitten ja aloitettu neuvottelut Kaarinan kanssa? –Sen sijaan rakenneltiin tuulentupia Pöytyälle saakka, jotta on voitu VN:oon päin koko ajan ilmoittaa, että ”kyllä meillä neuvotellaan ja on montakin vaihtoehtoa”.

Kun olen kysynyt, miksei Kaarina kelpaa, vastaus on ”ei niiden kanssa voi neuvotella”. Tiettävästi Kaarina on koko ajan sulkenut pois ennakkoon uuden kuntayhtymän perustamisen, jota taas Paimio on pitänyt ennakkoehtona ja sulkenut pois isäntäkuntamallin (Liedon Marttilan ja Kosken ratkaisu). Tiedän että Kaarinan kanssa olisi jo kolme vuotta sitten Piikkiön liitoksen ratkettua voitu aloittaa neuvottelut isäntäkuntamallin pohjalta. Kaarina ei tarvitse Paimiota, mutta Paimio ja Sauvo tarvitsevat Kaarinan kumppanuutta. Sekin tosiasia ja voimasuhteet 1-3 pitäisi vain tunnustaa.

HYVÄÄ JOULUA!!

Kun kunnallislehden toimittaja lyttäsi kaikki politiikassa mukana olevat blogistit maan rakoon, päätin avata blogin ja toivottaa sen kautta HYVÄÄ JOULUA!!! niin alhaisille, ylhäisille, Jumalasta seuraaville blogisteille kuin toimittajillekin!!!